Eurooppalaisessa lehdistössä on puhuttu paljon Unkarista. Uutiset käsittelevät yleensä kahta aihetta: Talousvaikeuksia ja demokratian heikkenemistä. Talousvaikeudet ilmenevät Unkarin valuutan, forintin heikkenemisenä ja luottoluokituksen alenemisena, nyt jo ”roskaluokkaan” asti. Demokratian heikkenemisestä ovat olleet huolissaan Yhdysvallat, EU-komissio, yksittäiset EU-maat (myös ulkoministeri Erkki Tuomioja), EP:n liberaalit, sosialistit ja vihreät.
Tosiasiassa Unkarin valtion velkataakka ei ole mitenkään erityisen korkea eurooppalaisittain. Budjetin vaje on alhainen, ja maan hallitus on saanut kahden kolmasosan, perustuslain muuttamiseen riittävän määräenemmistönsä vapaissa vaaleissa, jolloin kansa sanoi selkeän mielipiteensä sosialistien ja liberaalien kahdeksan vuotta kestäneestä hallitusyhteistyöstä.
Vaikka Unkarissa on näennäisesti kyse kahdesta eri ongelmasta, molempien takana on Unkarin hallituksen uskottavuuden puute. Tämä taas on seurausta hallituksen päätöksistä, niiden toteuttamiseen käytetyistä keinoista ja näitä ympäröivästä retoriikasta. Räikein esimerkki on ehkä juuri talouspolitiikka.””Taloudelliseen vapaustaisteluun” mahtui puheita, joissa johtavan oikeistopuolueen Fideszin pääministeri Viktor Orbán vertasi Brysseliä Moskovaan. Kiinaa on kosiskeltu puhumalla länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen lopusta. Sekava talouspolitiikka nimitettiin””epäortodoksiseksi”, joka on niin nerokasta, ettei ulkomaailma sitä ymmärrä. 2011 marraskuussa””kansakunnantalous-ministeri” vielä ilmoitti parlamentissa, että hallituksen politiikka on suunnattu kaikkea sitä vastaan, mitä IMF edustaa. Kolme päivää myöhemmin valuuttakurssin ollessa vapaassa pudotuksessa hän oli jo sillä kannalla, että Unkarin hallitus pyytää IMF:n apua.
Syy siihen, että sijoittajien luottamus Unkariin heikkeni, oli vain osittain hallituksen talouspolitiikan omaperäisyys. Valitut poliittiset keinot koettelivat oikeusvaltion rajoja. Veroja kannetaan takautuvasti, valuuttalainojen forintin heikkenemisestä johtuvat tappiot päätettiin sysätä pankkien maksettaviksi. Verotetaan tiettyjä aloja erillisveroilla, ja niillä ulkomaalaisten yritysten osuus sattuu olemaan suuri. Hallituksen salaiseksi aseeksi esitetty tulojen tasaverotus kirjattiin perustuslakiin. Se estää tulevia hallituksia määräämästä yksinkertaisella enemmistöllä tuloverotuksesta.
Takautetusti voimaan saatetut lait ovat heikentäneet oikeusturvaa ja yleistä poliittista vakautta. Määräenemmistön turvin suuria muutoksia Unkarin valtiosääntöön ja yhteiskunnallisiin normeihin tavoittelevalla hallituksella ei ole myöskään ollut malttia käydä asiaankuuluvia keskusteluja ehdotuksistaan. Oppositio ja kansalaisjärjestöt ovat valittaneet, että merkittävimmätkin lakiesitykset tulevat parlamenttiin yksittäisten edustajien ehdotuksina. Tällöin normaalit lausuntokierrokset, joihin hallituksen esitykset ovat lain mukaan pakotetut, voidaan välttää. Osa paljon kritiikkiä niittäneestä medialaista ajettiin parlamentin läpi muutamassa päivässä. Yhdysvaltojen ulkoasiainhallinnon silmätikuksi myöhemmin joutunut uskontolaki pantiin kokonaan uuteen uskoon viime hetken muutosehdotuksella. Perustuslakituomioistuin mitätöikin lain menettelytapavirheen vuoksi. Ennen kuin se oli ehtinyt päätöksensä julkistaa, jo kertaalleen hyväksytty laki vedettiin takaisin. Tämä herätti epäilyksiä, että hallituspuolueen tuomioistuimeen yksipuolisesti nimittämistä uusista jäsenistä joku”vuotaa. Laki hyväksyttiin kuitenkin muuttumattomana muutamaa päivää myöhemmin.
Uskontolaki-episodi oli perustuslakituomioistuimen viimeinen mahdollisuus arvioida hallituksen tekemisiä tällä tavoin. Vuoden alussa käyttöön tulleen perustuslain mukaan lakien voimaanastumista edeltävän kontrollin pyytämiseen oikeutettujen joukko supistuu lähinnä hallitukseen ja sen valitsemiin toimijoihin. Perustuslakituomioistuin sai toisessakin tapauksessa kokea, missä sen toimintamahdollisuuksien rajat hallituksen mukaan kulkevat. Kun se mitätöi hallituksen retoriikan kannalta tärkeän lain erorahojen 98 prosentin takautuvasta verottamisesta, hallitus antoi jo samana päivänä ilmoituksen perustuslakituomioistuimen toimintakentän supistamisesta. Esimerkki kertonee tilanteeseen sisältyvän paradoksin. Hallituksen maailmankuvan mukaan vaaleissa 52,73 prosentin äänisaaliilla saavutettu määräenemmistö on suvereeni itsessään. Toisin sanoen hallituksella on tällä perusteella rajaton valta. Tästä seuraa paradoksaalinen tilanne, jonka mukaan hallituksen toimet ovat aina sopusoinnussa valtiosäännön kanssa, koska hallitus ikään kuin itse on yhtä kuin perustuslaki.
Ehkä tämä suvereenisuuden tunne johtaa siihen, että hallitus ei aina katso tarpeelliseksi konsultoida asiantuntijoita, tai yleensä niitä, joita päätöksensä koskevat. Olkoot kysymys pankeista, vaaleista tai kirkoista. Hallitus päätti antaa Fidesz-poliitikoille tehtäväksi määritellä uusien vaalipiirien rajat. Se ei kuitenkaan kertonut tarkkaan, mitkä periaatteet ohjaavat heidän kättään.
Kuvan täydentää Fidesz-hallituksen nimityspolitiikka. Presidentti László Sólyomille, perustuslakituomioistuimen arvostetulle, pitkäaikaiselle johtajalle ei myönnetty jatkokautta, vaikka hän pääsi virkaansa aikanaan nimenomaan Fideszin äänillä. Tilalle tullut Pál Schmitt näkee tehtäväkseen auttaa hallitusta ehdotuksensa nopeassa läpiviennissä. Perustuslakituomioistuimeen tuli poliitikkoja, joiden pätevyys oli kyseenalainen. Korkeimman oikeuden uudellenjärjestelyä valittiin johtamaan puolueen sisärenkaaseen kuuluvan poliitikon vaimo. Luettelo on jatkettavissa pitkään.
On tietenkin mahdollista, että Fideszin ainoa päämäärä on parantaa Unkarin oloja, eikä muuttaa ratkaisevasti yhteiskunnan voimasuhteita itseään suosiviksi. Mutta siihen, että vastustajat ja ystävätkin voisivat sen uskoa olisi tarvittu läpinäkyvyyttä, lakien kunnioittamista, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja yhteiskunnan toimijoiden autonomian arvostusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti